h1

Sirpa Paatero

Hedelmöityshoito

Kyseessä lainsäädännön luominen nykyisen hoitoklinikoiden omaan harkintaan perustuvien päätösten tilalle eli kaiken kaikkiaan tilanteen selkiyttäminen.

Kysymyksessä on yleisesti ottaen pienen vähemmistön asiasta jos lapsia syntyy ikäluokasta 2,5 % hedelmöityshoidon tuloksena. Tässä ryhmässä ovat mukana kaikki niin avio-, avoliitossa kuin yksinelävätkin ja monista eri syistä hedelmöityshoitoon turvautuvat ihmiset. Aivan varmasti suurin osa lapsista saatetaan alulle tulevaisuudessakin ilman lääketieteen apua.

Kiistanalaisena on nähty kysymys perheestä ja erityisesti siitä mikä on lapsen kannalta paras perhemalli tai koko. Kirkon ihmisoikeus kysymysten neuvottelukunta toteaa lausunnossaan että kansalaisia ja lastenoikeuksia koskevissa sopimuksissa perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät että erilaisia perhemuotoja tulee kunnioittaa. Samoin että säänneltäessä hedelmöityshoitoja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Kun v 2004 40,8 % synnyttäneistä naisista ei ollut naimisissa ja 10 % lapsista ei ole väestörekisterissä merkintöjä isästä on jo tälläkin hetkellä aiheellista huolehtia siitä että lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan. Näistä kirkon ihmisoikeus kysymysten neuvottelukunnan vastauksissa kirkkohallitukselle, olen neuvottelukunnan kanssa samaa mieltä eli hedelmöityshoitolain säätämisen kannalla.

Lastenpsykiatrit ovat tutkineet miten kasvuolosuhteet vaikuttavat lapsen kehitykseen, esimerkiksi yhden vanhemman tai samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä. Keskustelua aiheesta on käyty mm. Kotimaa-lehdessä. Ongelmien taustalla ovat merkittävimpänä vaikuttavina tekijöinä taloudellinen ahdinko tai vanhempien parisuhde – ja mielenterveysongelmat. Mitään tutkittua näyttöä ei ole löytynyt että lasten sosiaalinen kehitys olisi vääristynyt tai heillä olisi psyykkisiä häiriöitä, joissa olisi syynä perheen muoto tai koko.

Lapsen etuun ja yhdenvertaisuuteen perustuen esitetyssä laissa luovuttajan tiedot on löydettävissä rekisteristä lapsen täyttäessä 18 v. Joissakin maissa on kahdenlaisia versiota jossa vanhempi sekä luovuttaja voi valita haluaako luovuttajaksi henkilön jonka tiedot ovat rekisterissä ja luovuttajalle antaako henkilöllisyytensä tietoon lapsen ollessa 18 v vai ei.

Päätöksen hoidosta tekee lääkäri, mutta yhtenä lisäpohdinnan aiheena tulisi olla yksin lääkärin valinnan mahdollinen muuttaminen yhteispäätökseksi mietittäessä yhteensopivaa luovuttajaa ja kantajaa. Tällä hetkellä valinnan perusteena lääkärillä on yhtenevä ulkonäkö ja mm. riski perinnöllisiin sairauksiin. Profiili luovuttajasta voisi olla tiedossa tulevalle vanhemmalle vaikka henkilöllisyys ei olisikaan tiedossa. Tulevat vanhemmat tai vanhempi voisivat olla yhdessä lääkärin kanssa valitsemassa luovuttajaa tehdyn profiilin perusteella.

–Sirpa Paatero, kansanedustaja, SD Kotka

Mainokset
%d bloggers like this: