h1

Piia-Noora Kauppi ja Alexander Stubb:

Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle
Hallituksen esitys laiksi hedelmöityshoidoista on parhaillaan eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä. Aihetta on käsitelty Suomessa eri muodoissa jo 1980-luvulta asti. Monien vaiheiden ja kiivaan keskustelun jälkeen hallitus on päätynyt tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen esitykseen.
Lakiehdotus kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia naisia ja lapsia sallien hoidot kaikille naisille. Länsimainen yhteiskunta ei voi 2000-luvulla viestittää, että on olemassa vain yksi hyväksytty perhemalli. Erilaiset perhemallit ovat tämän päivän todellisuutta. Lainsäädännön lähtökohtana on oltava lapsen etu. Tärkeintä lapsen kannalta on loppujen lopuksi tarjota tasapainoinen, turvallinen ja rakastava kasvuympäristö. Kyky sitoutua pienen ihmisen kasvattamiseen ei ole sukupuolesta tai perhemallista kiinni.

Nykyisin hoitojen antamista kontrolloi Suomessa lääkäri. Tämä tapa säilyisi hallituksen esityksen myötä. Hoitoa ei lain mukaan saa antaa, jos on ilmeistä, ettei lapsen tasapainoinen kehitys ole turvattu. Tässä kohtaa lakiehdotuksessa on tarkennuksen paikka: arvioinnin pitää rajoittua vain lääketieteellisiin seikkoihin. Hedelmöityshoitoja on käytännössä annettu myös yksinäisille naisille tai naispareille. Jos tästä hyvin toimivasta käytännöstä nyt luovuttaisiin ja hoitoon pääsyä rajoitettaisiin lainsäädännön keinoin, näiden jo syntyneiden lasten oikeus olemassaoloon asetettaisiin todella kummalliseen valoon.

Esimerkit maista, joissa hoidot on sallittu ainoastaan heteropareille osoittavat, ettei moinen laki toimi käytännössä. Lapsia haluavat naiset hankkiutuvat hoitoihin joka tapauksessa. He matkustavat ulkomaille tai turvautuvat esimerkiksi pimeiden markkinoiden apuun. Seurauksena on naisen ja lapsen terveyden vaarantaminen sekä toisissa tapauksissa lapsen juridisen ja sosiaalisen aseman vanhemmista riippumaton epäselvyys. Lain tosiasialliset vaikutukset ovat näin ollen pelkkää prosessin hankaloittamista, joka ei ole kenenkään edun mukaista.

Kaikki perheet – riippumatta vanhempien sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai siviilisäädystä – samalle viivalle asettava laki on turvallinen, terveellinen ja tasa-arvoinen. Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen myötä varmistetaan, että tulevaisuudessakin vain terveydenhuollon ammattilaiset voivat suorittaa tarvittavat terveydelliset hoidot. Hoidon antamiseen liittyy niin etukäteen annettava tieto ja tuki, itsehoito sekä jälkihoito – kuten myös tuki ja ohjaus eteenpäin muihin terveydenhuollon palveluihin. Nämä turvaavat parhaiten hoitoa saavan naisen sekä syntyvän lapsen terveyden ja turvallisuuden. Tästä lainsäätäjien on nyt otettava vastuu.

Lisäksi sukusoluja luovuttavalle miehelle laki antaa suojan ja selvät pelisäännöt siitä, mitkä ovat oikeudelliset vaikutukset lapsen syntymän jälkeen. Isyys on enemmän kuin lomakkeen täyttämistä – toisaalta myös anonyymin sukusolujen lahjoittamisen täytyy olla mahdollista tulevaisuudessakin.

Parisuhteen laatu ei saa ikinä muodostua syrjinnän perusteeksi. Tasa-arvoinen kohtelu, yhdenvertaisuus, on yksi perusoikeuksistamme. Suomi on ollut jo pitkään yksi johtavista maista maailmassa seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin liittyvissä asioissa. Nykykäytäntöä tiukentava lakimuutos olisi selkeästi askel taaksepäin.

Euroopan parlamentin kanta asiaan selvisi neljä vuotta sitten. Heinäkuussa 2002 tehdyn päätöksen mukaan parlamentti kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia tarjoamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ilman sukupuolisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai siviilisäädyn perusteella tapahtuvaa syrjintää. Viesti on selkeä. Hallituksen esityksen hyväksyminen on oikea vastaus tähän viestiin.

PIIA-NOORA KAUPPI ja ALEXANDER STUBB
Kokoomuksen europarlamentaarikkoja
Julkaistu Helsingin Sanomissa 18.5.2006

Mainokset
%d bloggers like this: