h1

Tämä laki koskee kaikkia.

På svenska

Laissa hedelmöityshoidoista on kyse siitä miten meillä Suomessa tehdään lapsia ja kunnioitetaanko perheitä yhtäläisesti riippumatta perhemuodosta.

Laissa hedelmöityshoidoista ei ole kyse vain pienen marginaalisen ryhmän synnyttämästä muutamasta lapsesta vuodessa. Kyse on siitä, halutaanko Suomessa luokitella perheitä arvostettuihin ja epäsopiviin perhemuodon perusteella. Meidän mielestämme kaikilla erilaisilla lapsia hankkivilla perheillä on yhteinen tehtävä – lasten kasvatus.

Perhe Suomalainen voi olla millainen vaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 kaikista suomalaisista perheistä yksinhuoltajaperheitä oli noin 20 %:a. Avio- ja avoliitoissa olevista perheistä uusperheitä on 52 000 perhettä. Sateenkaariperheissä elää Suomessa tuhansia lapsia.

Rajattu laki olisi viesti kaikille näille jo olemassaoleville perheille siitä, että he ovat epäsopivia perheitä lapsille, että heitä ei Suomeen toivota eikä heitä täällä haluta suvaita.

Tämän sivuston takana olevat ihmiset pitävät rajaavan lain säätämistä käsittämättömänä. Mitä hyötyä kenellekään on siitä, että joidenkin ihmisten haaveet lapsesta ja joidenkin lasten olemassaolon oikeutus kyseenalaistetaan? Miksi jotkut haluavat hankaloittaa taatusti toivottujen uusien kansalaisten syntymistä tähän maahan? Lainsäätäjän on syytä huolehtia ensisijaisesti heikoimman eli lapsen edusta. Tutkimusten mukaan perhemuoto itsessään ei tuota lisäarvoa tai haittaa lapselle. Lapsen etua on siis vaalittava ennen kaikkea tukemalla sitä perhettä, jossa hän elää. Siksi perhemuodon käyttäminen syrjinnän perusteluna kääntyy lasten etua vastaan.

achtunghh.jpgEdes rajattu hedelmöityshoitolaki ei estä perheitä hankkimasta lapsia, joten on syytä ryhtyä arvioimaan mahdollisen rajauksen todellisia vaikutuksia. Kyse on siitä, miten lapsia hankitaan.

Kansainvälinen kehitys osoittaa rajauksen vaikutuksia:

Ruotsalaiset sinkut ja naisparit kävivät Suomessa hoidoissa 1990- ja 2000-luvuilla ennen kuin Ruotsi salli hedelmöityshoidot kaikille naisille. Ruotsissa myös kolmen tai neljän vanhemman muodostamat perheet yleistyivät 90-luvulla, kun naisparit ja sinkkunaiset hankkivat lapsia tutun miesparin tai sinkkumiehen kanssa. Norjassa rajaava hedelmöityshoitolaki on synnyttänyt pimeät markkinat sukusoluille, mikä on aiheuttanut terveysriskin, sillä sukusoluja ei ole testattu missään. Myös terveydenhuoltoturismi Tanskaan on yleistynyt. Suomalaisten käyttäytyminen ei tulisi poikkeamaan norjalaisten käytännöistä, paitsi että hoitoja haettaisiin lähempää – Virosta ja Venäjältä.

Ruotsi on muuttanut lainsäädäntöään vuonna 2005, sallien naisparien hoidot. Tanska on seurannut perässä. Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan kehottanut Euroopan maita tarjoamaan hedelmöityshoitoja kaikille yhtäläisin perustein – myös itsellisille naisille ja naispareille. Eurooppalaisessa vertaislussa Suomen kansanedustajat ovat nyt valitsemassa Suomen kehitysaskeleita. Joko liitymme kieltolakivaltioiden joukkoon, joista mm. Puola on tunnettu syrjivästä suhtautumisestaan moniarvoisuuteen, tai pysymme niiden pohjoiseurooppalaisten hyvinvointivaltioiden viitoittamalla tiellä, jotka haluavat tukea yhtä lailla kaikkien kansalaistensa perheitä. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi edustavat politiikassaan perheiden työn tukemista ja suvaitsevaisuutta.

Suomeen tulee saada laki, joka tukee perheitä kasvatustyössä eikä jaottele niitä arvostettuihin ja epäsopiviin, sekä turvaa naisten ja syntyvien lasten terveyden!


Laki hedelmöityshoidoista tulee eduskunnassa kansanedustajien äänestettäväksi syyskuussa. Äänestettäväksi tulee lakivaliokunnan esittämä lakiesitys, jonka mukaan hedelmöityshoidot rajattaisiin vain miehen kanssa avo- tai avioliitossa eläville naisille. Itselliset naiset ja naisparit eivät siten jatkossa saisi terveydenhuollosta hedelmöityshoitoja edes omalla kustannuksellaan. Perustuslakivaliokunta on ilmaissut kantansa, jonka mukaan rajattu laki olisi vähemmän perustuslain yhdenvertaisuuspykälän mukainen kuin hallituksen alkuperäinen esitys. Näin perustuslakivaliokunta siirsi päätöksenteon kaikille kansanedustajille. Päätös laista tehdään syyskauden alussa. Tilanne eduskunnassa on tiukka – äänestys lienee kiinni muutamasta äänestä suuntaan tai toiseen.

Eduskunnan käsittelyssä vaihtoehdot ovat seuraavat:

1) Laki äänestetään läpi lakivaliokunnan esittämässä muodossa – hoidot loppuvat sinkuilta ja naispareilta Suomessa siihen ja he joutuvat joko matkustamaan ulkomaille (lähinnä Viroon, Venäjälle tai Tanskaan) hoitoihin tai turvautumaan tuttavapiiristä löytyviin ystävällisiin mieshenkilöihin.

2) Laki äänestetään läpi hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisena – sinkuilla ja naispareilla olisi edelleen mahdollisuus tulla raskaaksi tutkituilla ja turvallisilla sukusoluilla Suomessa, lisäksi lapsi saisi 18 vuotta täytettyään halutessaan tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyyden.

3) Lakiehdotus vedetään pois eduskunnan käsittelystä – tilanne jatkuu nykyisellään ja hoidot ovat edelleen avoimia kaikille.

Toimi nyt ennen kuin on liian myöhäistä! Katso vinkkejä toimintatavoista etusivun oikeasta yläkulmasta. Lokakuussa saattaa jo olla liian myöhäistä!

Me haluamme Suomeen lisää toivottuja lapsia, perhemuodosta riippumatta, turvallisesti ja lainsäädännön tukemana!


Suomeksi

Den här lagen rör alla.

Lagen om assisterad befruktning handlar om hur vi skaffar barn i Finland och om vi respekterar familjer som jämlika oavsett hur familjekonstellationen ser ut.Lagen om assisterad befruktning rör inte bara en marginellt liten grupp barn som föds per år. Frågan är om vi i Finland vill klassa vissa familjer som värdefulla och andra som oönskade bara på basen av vilken form famijen har. Enligt vår åsikt har alla familjer som skaffar barn en genensam uppgift – barns uppfostran.Den finska familjen kan se ut hur som helst. Enligt statistikcentralens siffror för 2005 utgör ensamförsörjarfamiljerna ungefär 20% av alla familjer i Finland. ”Nyfamiljerna” är ca 52 000 stycken. Tusentals barn lever i regnbågsfamiljer.

En begränsande lag skulle vara en signal till alla dessa familjer om att de inte är önskade eller tolererade här i Finland.

De människor som står bakom den här hemsidan anser att ett eventuellt beslut om en begränsande lag är obegripligt. Vilken nytta eller glädje har någon av att man ifrågasätter vissa människors önskan om barn eller dessa barns berättigande? Varför vill somliga försvåra att garanterat önskade, nya medborgare föds till det här landet? Lagstiftarnas uppgift är att se till de svagastes, det vill säga barnens, väl. Enligt forskning innebär familjens sammansättning varken någon fördel eller nackdel för barnet. Barnets bästa garanteras säkrast genom att man stöder den familj som barnet lever i. Genom att använda familjens form som grund för diskriminering motsätter man sig det som vore bäst för barnet.

achtunghh.jpg Inte ens en begränsande lag om assisterad befruktning hindrar familjer från att skaffa barn. Det är alltså skäl att fundera över effekterna av en eventuell begränsning. Det är inte en fråga om om utan hur barn skaffas.

Den internationella utvecklingen visar på vad en begränsande lag resulterar i:

Svenska singelkvinnor och kvinnopar kom till Finland för att få fertilitetsvård under 1990- och början av 2000-talet, före Sverige tillät fertilitetsvård för alla kvinnor. I Sverige blev också familjer med tre eller fyra föräldrar vanligare på 1990-talet när singelkvinnorna och kvinnoparen skaffade barn tillsammans med ett manspar eller en singelman. I Norge har en begränsande lag om assisterad befruktning givit upphov till svart handel med könsceller, vilket i sin tur orsakat hälsorisker eftersom sperman inte är testad. Också hälsovårdsturismen till Danmark har ökat. Den finska utvecklingen lär inte skilja sig från den norska på något annat sätt än att kvinnor närmast kommer att vända sig till Estland och Ryssland för vård.

Sverige ändrade sin lagstiftning 2005 så att den också ger kvinnopar rätt till assisterad befruktning. Danmark har följt efter. EU-parlamentet har i sin resolution uppmanat de europeiska länderna att erbjuda fertilitetsvård till alla på jämlika grunder – också till ensamstånde kvinnor och kvinnopar. Riksdagsledamöterna i EU:s ordförandeland Finland skall nu besluta om Finlands utveckling. Endera sällar vi oss till de konservativa länderna skara, där bl.a. Polen är känt för sitt diskriminerande förhållningssätt gentemot mångfald, eller så håller vi oss på den väg som de nordeuropeiska välfärdsstaterna stakat ut där man jämlikt stöder alla medborgares familjer.

Finland behöver få en lag som stöder familjer i deras fostringsarbete och inte delar in dem i värdefulla och oönskade familjer, samt tryggar barns och kvinnors hälsa.


Som det ser ut nu kommer lagen om assisterad befruktning till riksdagen för omröstning i september i år. Omröstningen gäller lagutskottets förslag, enligt vilket tillgången till assisterad befruktning begränsas till de kvinnor som är gifta eller lever tillsammans med en man. Ensamstående kvinnor och kvinnopar skulle i fortsättningen alltså inte ens på egen bekostnad få fertilitetsvård. Grundlagsutskottet har gett ett utlåtande i frågan och där hävdas att regeringens ursprungliga förslag är bättre förenligt med grundlagens paragraf om jämlikhet än vad lagutskottets förslag är. Sålunda överlät grundlagsutskottet beslutet till alla riksdagledamöter. Beslutet om lagen görs i början av september. Läget i riksdagen är jämnt – röstningen avgörs troligtvis med några få rösters marginal.

Behandlingen i riksdagen kan resultera i följande alternativ:

1) Lagen röstas igenom enligt lagutskottets förslag – fertilitetsvård får i Finland inte längre ges till singelkvinnor eller kvinnopar. Dessa tvingas endera resa utomlands (närmast till Estland, Ryssland eller Danmark) för att få vård eller ty sig till en vänlig man i sin bekantskapskrets.

2) Lagen röstas igenom enligt regeringes ursprungliga förslag – singelkvinnor och kvinnopar har fortsättningsvis möjligheten att bli gravida med säkra metoder och testade spermier i Finland. Dessutom har barnet rätt, om hon/han vill, att vid 18 års ålder få veta donatorns identitet.

3) Lagförslaget dras tillbaka – dagsläget förblir oförändrat och fertilitetsvården är tillgänglig för alla.

Nu är det hög tid att agera – för tolerans, mångfald och jämlikhet!
I den högra spalten, under rubriken ”Toimi nyt”, finns en lista på vad man kan göra. Det gäller att agera NU, det kan vara för sent i oktober.

Vi vill att det i Finland skall få födas fler önskade barn på ett säkert sätt och med lagens beskydd, oberoende av familjekonstellation!

Mainokset
%d bloggers like this: