h1

Juha Jokela

Yksin elävien naisten ja naisparien rajaaminen hedelmöityshoitojen ulkopuolelle asettaa suomalaiset perheet, ja sitä kautta myös lapset, keskenään eriarvoiseen asemaan. Lakivaliokunnan enemmistön tahdon toteutuessa kaikilla suomalaisilla perheillä ei enää olisi yhdenvertaista oikeutta laadukkaisiin terveyspalveluihin. Yksin elävät naiset ja naisparit joutuisivat hankkiutumaan raskaaksi tavoilla, jotka saattavat vaarantaa sekä äidin että lapsen terveyden.

Jokaisella suomalaisella lapsella ja aikuisella on oikeus terveyspalveluihin yhdenvertaisesti.

Hedelmöityshoitokeskustelussa on puhuttu paljon myös isyydestä ja sen arvostuksesta. Keskustelussa on ilmeisen tarkoitushakuisesti esitetty, että hallituksen esitys ja sen kannattajat vähättelisivät isyyden merkitystä. Väite ei pidä paikkaansa. Keskustelussa, samoin kuin lakiesityksessäkin on todettu, että isyys on aivan yhtä arvokas asia kuin äitiys.

Yhteiskunta ei kuitenkaan pysty takaamaan jokaiselle lapselle isää tai äitiä, saatikka sitten isää ja äitiä, vaikka niin haluttaisiinkin. Sen sijaan yhteiskunta pystyy takaamaan sen, että jokaisen lapsen perhettä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta vanhempien lukumäärästä ja sukupuolesta.

Tämä periaate on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopijavaltiot ovat sitoutuneet toimiin sen varmistamiseksi, että lasta suojellaan syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumukseen.

Aikomus rajata hedelmöityshoidot vain naisen ja miehen muodostamille pareille antaa viestin, että tuhannet suomalaiset yksinhuoltajien ja samaa sukupuolta olevien parien lapset ovat ei-toivottuja yhteiskunnan jäseniä.

Kansanedustajat ovat siis paljon vartijana. He päättävät, pitääkö Suomi kiinni allekirjoittamistaan kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja toteutuvatko perusoikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate tämän päivän Suomessa.

Juha Jokela
Filosofian tohtori (Ph.D.)
Seta ry:n puheenjohtaja

Mainokset
%d bloggers like this: